Toisen herkku on toisen myrkky
Monessa pakanauskonnossa on kokemisen lisäksi tärkeätä oppiminen ja opiskelu. Yksi oppii kirjoista vapaasti soveltaen, toinen tarvitsee tiukan sanelevan opettajan, kolmas nauttii ryhmäkeskustelujen antamista vaihtoehdoista ja useista lähestymäkulmista. Monelle sopii useampi tapa, joku käy erilaisia kausia läpi elämänsä aikana. 

Vaikeinta lienee se, että uudesta tiedosta innostuneena ei malta pidättää hengitystään, vaan tekee mieli kertoa kokemuksista muille. Usein vielä tähdentäen oman oppimis- tai oivaltamismetodinsa tärkeyttä asian omaksumisessa. On vaikea havaita, miten erilaisilta pohjilta ihmiset ponnistavat. Miten toiselle voisi olla parempia tapoja omaksua asia. Jos se edes on hänelle tärkeätä tai ylipäätään omaksuttavissa. Aika usein näkee myös ihmisiä, jotka puhuvat samasta asiasta, oivaltamatta, että samaa toinen selitti jo vuosi sitten - hieman eri termeillä ehkä tai eri tradition kontekstissa.

Sinulle tärkeä opettaja voi aiheuttaa muille vakavaa tuhoa sanoillaan. Toiselle pahaa mieltä jatkuvasti aiheuttava tietomies saattaa saada sinut ruotuun ja kertoa asiat formaatissa, joka uppoaa sinuun täydellisesti. Opettaminen ja oppiminen on herkkä aihe. Kuinka vaikeaa onkaan olla opettajan roolissa ja saada opiskelija oivaltamaan - kysymään itseltään oikeat kysymykset eikä vain omaksumaan suoraan annettua tietoa. 

Hyvän opettajan ominaisuuksina pidän kannustavuutta, rehellisyyttä ja oikeamielisyyttä. Sekä tietysti kilometrinpitkää pinnaa. Jaksaa odotella ja katsoa oppilaalle toisinaan välttämättömiä tyhmäilyjä ja kausia, joista vaan on otettava opikseen. Vaarallisimpana piirteenä pitäisin manipuloivuutta ja hallitsevaa otetta oppilaan elämässä tai psyykeessä. 

Millainen on sinun mielestäsi hyvä opettaja?